Olen lukuisia kertoja koettanut lähettää viestin “ei tämä niin vakavaa ole” tai “älkää nyt minua ujostelko” ja viestittänytkin vahingossa “minua ei tarvitse ottaa vakavasti, kävelkää vain ylitseni, nyysikää ideani omille opiskelijoillenne”.
Assertiivisuus eli jämäkkyys on kai tässä se avainsana; luulen, että assertiivisyydestä viestitään muilla kuin sanallisilla keinoilla.
Silloin kun on uusi jäsen yhteisössä, tarkkailee ympäristöään ja huomaa myös onttouksia, joihin toiset ovat jo turtuneet. Powerpointit on tylsiä, graafinen ohje kirjoituskoneajalta, pukukoodi ylenpalttisen konservatiivinen. Kuka idiootti keksi jakkupuvun ? On periaatteessa hienoa uskaltaa rikkoa rajoja, kyseenalaistaa perinteitä ja panostaa visuaaliseen viestintään. Mutta vaikka tuntuisi hienolta kertoa horoskooppimerkki esittelykierroksella ja merkitä Etelänapa pingviinillä, on vaarallista jos sinut muistetaan “se Minna ulkomaanosastolta joka piirtää pupuja powerpointtiin”. Sinut muistetaan nimittäin silloin, kun jonkun pitäisi keittää kahvit tai kipaista kukkakauppaan, ei silloin kun valitaan johtoryhmän jäseniä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti