... niin, vai jälleen kerran hyvä esimerkki sen toteutumattomuudesta...
Kirjoittelin aiemmin kesällä naisista johtotehtävissä ja on kuin kohtalon ivaa, että mainitsin esimerkkinä saunaillat. Työtehtävissäni törmäsin nimittäin nyt itse siihen, että kokousosallistujaa vaihdettiin varsinaisesta jäsenestä (minä, nainen) varajäseneen (esimieheni, mies), koska asiakas halusi järjestää kokouksen päätteeksi saunaillan ja minä olin ainoa naispuolinen edustaja.
Savu nousee korvista edelleen ja mietin tällä hetkellä miten asian hoidan. Kokoukseen en olisi edes päässyt paikalle, mutta edustajan vaihtamisen syyn kuuleminen oli aikamoinen shokki - en olisi kuvitellut että sitä uskalletaan sanoa ääneen!
Kannattaisiko tämän asian yli nyt sitten vain päästä vai pitäisikö nousta barrikadeille kohtelusta? No, se ainakin on varmaa, että työpäivä tulee lyhenemään tänään reilusti ja lähden rauhoittumaan ulos kauniiseen auringonpaisteeseen nelijalkaisten seurassa.
Löytyykö lukijoilta muita hyviä konsteja purkaa työpaineita?
