6.6.2014

Työpukeutumisesta

Viime vuosina on työpukeutumisen koodi mietityttänyt ainakin omalla kohdalla. Tuntuu, että enää ei välttämättä asema organisaatiossa tai organisaation ala määritä välttämättä sitä, missä asussa voi töihin marssia tavallisena työpäivänä, saati sitten jos on tapaamisia yhteistyökumppaneiden tai asiakkaiden kanssa.

Pankki- ja lakiala taitaa edelleen olla konservatiivinen pukeutumisessa, naisilla tarkoittaen jakkupukua ja korkkareita. Muuten sitten muutosta olen ainakin itse havainnut liikkuessani niin koti- kuin ulkomailla eritasoisissa kokouksissa ja tapaamisissa.

Suomessa tuntuu suuntaus olevan rennompaan suuntaan, nyt jopa ministeriöön mennessään voi ainakin harkita (jollei heti uskaltaudu) menevänsä jopa ihan farkuissa, kunhan ne nyt yhdistää edes siistiin jakkuun ja toppiin ja muistaa myös koristautua koruilla, huivilla tms. Vielä muutama vuosi sitten ei olisi tullut pieneen mieleenkään pohtia, että voisiko laittaa muuta kuin tummaa housupukua! Toki nytkin farkut ovat tummat, siistit ja huomaamattomat, ei siis mitään vaaleaa kivipesua, revittyjä yksityiskohtia tai muuta trendikästä. Toisaalta näin kesällä myös täysin valkoiset/beiget/värikkäät farkut ovat ok.

Ja jos on yhteistyökumppanin kanssa palaveria, niin sinne voi ainakin edustamallani alalla myös mennä ihan niissä kivipestyissä farkuissakin! Olenpa miespuolisia kolleegoita palavereissa nähnyt farkkusortseissakin, vaikka omasta mielestäni tässä mennään jo rajan yli. Itse asiassa tämän aamun Taloussanomissa annetaan ohjeistusta, että ne sortsit eivät ole yleisesti hyväksytty vaihtoehto miehillä.

Ulkomailla ollaan selvästi vielä konservatiivisempia, jakkupuvut ja suorat housut tai hame ovat ihan arkipäivää, jos kyseessä messut tai isompi kansainvälinen tapahtuma, niin ihan tummissa puvuissa ovat sekä miehet että naiset. Lähinnä iltaisin, kun on rennompaa yhteistä ohjelmaa, farkut ja neuleet kaivetaan laukuista. Työn ja vapaa-ajan välillä on selkeä ero, vaikka ne isommat päätökset tehdäänkin usein vapaa-ajan puolella työasioissakin.

Sukupolvien välinen ero näkyy siinä (ainakin omasta kokemuksesta), että mitä vanhempi henkilö on kyseessä, sen konservatiivisempaa on pukeutuminen. Siksi joskus ohje, että ottaa esimerkkiä vanhemmista työkavereista, on joskus hieman harhaanjohtava. Miehet pääsevät tässäkin helpommalla, kesäpuku on kesäpuku, oli ikää 31 tai 61 vuotta. Kesäleninki on ihan erityyppinen naisilla, joilla ikäeroa on tuo sama 30 vuotta.

Miten sinä pukeudut töihin kesähelteillä?

-Maaria-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti