Kun työskentelee ainoana naisena seitsemän miehen joukossa huomaa usein olevansa päätä pitempi muita. Ihan kuin Lumikki. Prinsessa-asemasta voi toki nauttia, mutta muistelepa satua tarkemmin: kääpiöt lähtevät kaivokseen, Lumikki pitää ruoan lämpimänä ja tuvan siistinä. Jos ei halua tyytyä odottamaan prinssiä, vaan osallistua kaivoksen päätöksentekoon, pitää varoa joitakin myrkkyomenia:
Jälkien siivoaminen ei ole sinun hommasi sen enempää kuin muidenkaan. Älä tee sitä yksin. Älä pyydä muita “auttamaan”. Jos on ihan pakko kiinnitä huomio siihen että joku muu alotti: “Hyvä kun Marko on noin siisti, kai me muutkin voidaan viedä kuppimme tiskikoneeseen.”
Vastaa härskeihin vitseihin kahta härskimmillä, blondijuttuihin neekerivitseillä, keksi omat miesten anatomiaan kajoavat kirosanat. Tai vaihtosehtoisesti oleta työelämään sopivaa asiallista kielenkäyttöä, kysy voitko nauhoittaa kokouksen kun et tänään jaksa tehdä muistiinpanoja. Toimii yleensä paljon paremmin kuin vikiseminen "kiroileminen on tuhmaa".
Älä käytä leveähelmaisia hameita. Älä tarjoa muille ruokaa, nenäliinaa, laastaria tai kipulääkkeitä ennen kuin pyytävät niitä. Varoittelen näistä vain siksi että ei synny vääriä assosiaatioita, voit toki olla kohtelias mutta älä hoivaa, palvele tai alistu. Vaikka työpaikka välillä muistuttaisi ikuisen lapsuuden Mikä-mikä-maata, sinä et ole Kadonneiden poikien äiti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti